Itsestäänselvyyksistä

“Hyvettä ei voi ostaa rahalla, vaan raha ja kaikki muu hyvä, julkinen ja yksityinen, tulee lopulta yksityisten ihmisten hyveestä. Tämä on minun oppini ja jos se turmelee nuoret, niin minun vaikutukseni on todellakin tuhoisaa.”

- Sokrates valamiehistölle Platonin kirjassa Apologia

Chesterton syytti Platonia itsestäänselvyyksistä. Yllä mainittu tosiasia on itsestäänselvyys, tai ainakin sen pitäisi olla. Valtio ei voi olla onnellinen tai edes vauras jos ihmiset eivät ole hyviä.

MacDonald totesi, että niin erikoiselta kuin se saattaakin tuntua niille, jotka asiaa eivät ole ajatelleet, pahuus itsessä ja toisissa on lopulta syynä kaikkeen pahaan oloon. Me voimme olla sairaita, köyhiä ja kurjia, mutta jos olemme hyviä, meillä on voimaa tuon kaiken keskellä. Meillä uskoa ja toivoa, jotka ylläpitävät elinvoimaa.

Jeesus Kristus tuli vapauttamaan meidät ihmiset meidän pahuudestamme, synnistä. Eiköhän anneta Hänen auttaa. Chesterton sanoi kristinuskosta, että jos Platon olisi siihen törmännyt, hän olisi huomannut, että paljon siitä mitä hän sanoi on totta, mutta että tässä on jotain vielä paljon enemmän.